lauantai 27. syyskuuta 2014

"Syysunelmasta" realismiin (viikonloppu 26.9 - 27.9)

Pimenevä lauantainen syysilta. Takana on aneemisen kolmen ottelun aneeminen liigaviikko. Näistä otteluista Ilves keräsi tasan 0 pistettä. Pelicansia ja Jyppiä vastaan tuli turpiin vieraissa 5-1, ja lauantaina Ässät vei täydet pisteet mukanaan Hakametsästä. Seuraavassa kuulumisia JyP- ja Ässät-ottelun tiimoilta.

Hippoksen halli sijaitsee Jyväskylän keskustan (lainausmerkeillä tai ilman) ulkopuolella. Kävellen rautatieasemalta matka kestää parikymmentä minuuttia. Hallin löytämisessä ei ole vaikeuksia, kunhan osaa kääntyä oikeasta kadunkulmasta Voionmaankadulta länttä kohti. Matkalla ohitetaan Jyväskylän yliopisto. Hippoksen jäähalli (tai Synergia-areena) on ihan asiallisen oloinen. Jokaisesta neljästä kulmasta pääsi sisälle, ja joka sisäänkäynnillä oli katsomokartta helpottamassa oman sisäänkäynnin etsimistä. Vieraskannattajana menin A1-sisäänkäynnille, joka osoittautuikin sijaitsevan aivan vieraskannattajille varatun seisomanurkkauksen alla. Vierasnurkkaus oli siis oikeasti nurkkaus. Muutaman rivin verran seisomapaikkoja aivan päätykatsomon yläosassa. Ei siinä mitään, eihän päätykatsomot olleet suuria, sisältäen vain muutaman rivin. Siinä sitten olikin, että edessä oli jonkin sortin kannatintolppa, joka peitti tehokkaasti näkymät kentälle. Ainakin järjestelyt oli paremmat kuin verrattuna muutamaan muuhun maakuntahalliin kuten Hämeenlinnaan tai Poriin. Ilves-kannattajia oli saapunut pari kymmentä, joista suurin osa majaili nurkkauksessa. Silmämäärisesti näytti siltä, että hallissa oli mukavasti porukkaa.
Parasta paikassa x on tienviitta Tampereelle.

Ilves aloitti pelin terävästi ja loi ensimmäisellä kympillä hyviä maalintekopaikkoja. Maalintekijän puute näkyi viimeistelyssä, eikä Ilves näin ollen saanut kiekkoa kertaakaan ohi Tuomas Tarkin. Jyp sen sijaan rokotti omista paikoistaan armotta. Tuomas Pihlman iski isäntien kaksi ensimmäistä osumaa, molemmilla kerroilla aivan vapaasti Ilves-puolustuksen estelemättä. Ilves-maalilla kiekkoja torjunutta Lassi Yrjölää ei voi syyttää maaleista, mutta kolmannen voi katsoa hänen piikkiinsä, kun Yrjölä makasi maassa aivan liian aikaisin ja Eric Perrin sai ylämummoon suunnatulla vedollaan laittaa samban soimaan kolmatta kertaa. Yrjölä vaihdettiin pois maalilta, ja torjuntavastuun sai ensimmäistä kertaa tällä kaudella Juha Järvenpää. Loput ottelusta olikin kosmetiikkaa. Jyppi iski vielä kaksi kertaa ja Aleksi Mustonen onnistui rikkomaan kuparisen kolmannessa erässä.
Tunnelma Jyväskylässä oli vaisu. Siis todella vaisu. Muutaman kerran vastapäädyn Jyp-fanit aloittivat jonkun huudon tyyliin "jootain Jyppi", jota seurasi järkyttävä rummun hakkaaminen. Olen kuullut, että rummut olisi viime kausina ollut kytkettynä hallin äänentoistolaitteistoon, enkä ihmettele jos niin oli nytkin. Kuitenkaan lauluja ei ollut, eikä ihmisiäkään näyttänyt olevan kovin montaa vastapäädyn seisomakatsomossa. Välillä pärähti soimaan koko Suomen inhoama sambakomppi. Rumpuryhmä ei siis ole kuollut. Jyväskyläläisten puolustukseksi on sanottava, että kukaan ei lähtenyt taputtamaan kuvottavan rumpuälämölön tahtiin. Jos aktiivisia Ilves-kannattajia olisi ollut muutama lisää, olisi hallin ilmatila ollut meidän.

Seuraavana päivänä olikin kotiottelun vuoro. Ässät oli vierailevan joukkueen nimi ja Pori heidän kotikaupunkinsa. Noin 4700 katsojaa oli seuraamassa palaako Ilves voittojen tielle. Täytyy kehua, että kerrankin ilmoitetussa luvussa ei ollut paljoa ilmaa mukana. Ensimmäinen erä näytti synkältä Ässien siirtyessä toisella peliminuutilla johtoon Martti Järventien käsittämättömän koomailun myötä. Ensin mies syöttää puolustusalueelta suoraan Ässä-pelaajan lapaan ja ryhtyy samaiselle Ässäläiselle pujottelukepiksi, jonka kierrettyään patapaita siirtää kiekon hallitusti maaliin. Toisessa erässä Ilves onnistuu kahdesti. Ensin Tapio Laakso, ja heti perään kapteeni Sami Sandell kiepauttavat kiekon vanhanaikaisella Ässä-vahti Rasmus Rinteen taakse ja peli on 2-1. Tästä eteenpäin peli muuttuu sekavaksi ja Atte Pentikäinen ottaa peräkkäin kaksi kahden minuutin jäähyä. Jälkimmäisen kakkosen aikana Ässät tasoittaa pelin. Kolmannessa erässä Ässät menee johtoon. Ilveksen pakkiparina kentällä oli tuolloin jälleen Järventie-Näppilä. On ihmeteltävä miten Järventie mahtuu Ilveksen kokoonpanoon. Mies on ollut surkea koko kauden, ja oikeastaan siitä lähtien kun saapui Ilvekseen vuonna 2011. Järkyttäviä virheitä koko ottelun ajan. Mahtuisikohan mies edes Suomi-Sarjan joukkueiden pelaajakokoonpanoihin? Ilves oli todella aneeminen kolmannessa erässä, eikä saanut oikeastaan yhtäkään maalipaikkaa. Näin ollen loppulukemat 2-3 on oikeutettu. 
Tunnelma oli ok. Jostain syystä Tampere-chäntti oli uselle todella haastava ja se kuivui kesken kasaan kaikilla kerroilla kun sitä yritettiin vetää.

Mitähän hauskaa Juupe keksii seuraavassa kolumnissaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti